Lehdistötiedote: Keikkatyön määrä sote-alalla kasvaa – koulutukseen panostettava

Sote-alan henkilöstöpulan ratkaisuksi on nousemassa lisääntyvä sijais- eli keikkatyö. Hoitoaloille tarvitaan lähivuosina kymmeniä tuhansia uusia keikkatyöntekijöitä. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen näkee yhtenä keinona tähän keikkalaisille tarjottavan jatkuvan ammattitaidon ylläpitämisen.

Keikkatyö eli sijaistyö on yleistynyt sote-alalla nopeasti. Suomessa arvioidaan olevan jo toistasataa tuhatta keikkatyötä tekevää hoitoalojen ihmistä.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen puhui tänään Sarastia Rekryn keikkatyöntekijöiden tilaisuudessa Hämeenlinnassa ja totesi, että ammattitaidon päivittäminen on tärkeää riippumatta työsuhteesta, myös keikkatyötä tekeville.

– Keikkatyö on vaativaa ja monipuolista. Jotta työelämä vastaa joustavammin erilaisten elämäntilanteiden vaatimuksiin, tarvitsemme jatkuvan ja elinikäisen oppimisen koulutuskokonaisuuksia, Pekonen sanoi puheessaan.

Keikkatyötä tekevät hyvin erilaiset ihmiset

Sarastia Rekryn toimitusjohtaja Jaana Jantolan mukaan keikkatyöhön liittyviä asenteita on syytä tuulettaa. Keikkatyö sopii kaikenikäisille, moniin elämäntilanteisiin ja niin päätyöksi kuin satunnaisesti.

– Yhä useammat hoitoalan ammattilaiset haluavat tehdä vaihtelevampaa työtä ja valita työaikansa yksilöllisemmin. Se mahdollistaa sijaisten saamisen entistä joustavammin ja kasvavaan tarpeeseen, Jantola sanoo.

– Yleisin ikäryhmä sijaistyöntekijöissämme on 21–25 -vuotiaat, mutta joukossa on myös useita kymmeniä yli 70-vuotiaita. Kolmannes väestämme tekee keikkatyötä päätyönään, neljännes on vakituisessa työsuhteessa muualla, 16 prosenttia on opiskelijoita ja 7 prosenttia eläkeläisiä. Yleisin sijaistyöntekijöiden tutkintonimike on lähihoitaja, hän kertoo.

Keikkatyö tarvitsee erilaista johtamista ja arvostusta

Jotta vaihtuvan työvoiman kanssa pystytään korkealaatuiseen hoitotyöhön, on toiminnan periaatteiden oltava selkeät ja yksiselitteiset.

– Johtamisen on oltava tasapuolisesta ja läpinäkyvää. Se tarkoittaa, että sijaisuuksien saamiseen kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet, ja työ on turvallista. Kaiken tulee toimia aivan kuin vakituisessa työsuhteessa. Työnantajille meidän tehtävämme on taata päteviä ja motivoituneita ammattilaisia. Läpinäkyvyys heidän suuntaansa tarkoittaa ajan tasalla olevia tietoja muun muassa jokaisen sijaisen koulutuksista ja pätevyyksistä, Jantola toteaa.

Keikkatyöntekijät ovat jo niin olennainen osa sote-alan työvoimaa, että Jantola kaipaa heille enemmän arvostusta.

– Suomen hoito- ja hoiva-alan yksiköt ja muut toiminnot eivät pyörisi, jos sijaistyöntekijöitä ei olisi. Sijainen on yhtä aikaa arjen sankari, päivän pelastaja ja arvokas ammattilainen, Jantola toteaa.

Lisätietoja:

Jaana Jantola, toimitusjohtaja, Sarastia Rekry Oy, 050 4081321, jaana.jantola@sarastiarekry.fi