Hoitajapula: ”Työsuhteiden kestot ovat lyhenemään päin ja se haastaa meitä työnantajana”

Hoitajapula-podcastin toisen osan vieraana on Rinnekotien liiketoimintajohtaja Leila Rutanen. Studiossa Rutasen kanssa keskustelee Sarastia Rekryn toimitusjohtaja Jaana Jantola. Podcastissä käsitellään mm. seuraavia asioita:

Työsuhteet ovat lyhenemään päin ja nuoret eivät halua sitoutua pitkäaikaisiin työpaikkoihin.
Sote-alan henkilöstöstä kilpailevat muut alat, jotka kärsivät myös työvoimapulasta.
Henkilöstövuokrausyritykset ovat houkutelleet osan työntekijöistä erityisiin työsuhdetyyppeihin, mikä on lisännyt lähtövaihtuvuutta ja vaikeuttanut sote-alan työnantajien rekrytointia.
Tärkeitä toimia ovat henkilöstön perehdytys, koulutus, esihenkilötyö ja oikeudenmukaiset palkkaukset.
Henkilöstövuokraus voi olla tarpeellinen keino täydentää sote-alan työvoimaa, mutta sen käyttö tulee tehdä vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.
Työ vaatii arvostusta ja asianmukaista palkkausta.

Jos ylläoleva upotus ei toimi, löydät podcastin täältä.

Tässä tiivistelmä podcastin sisällöstä:

Sote-alan työvoiman saatavuus on haasteellista nykyisessä tilanteessa. Työsuhteet ovat lyhenemään päin, ja nuoret eivät välttämättä halua sitoutua pitkäaikaisiin työpaikkoihin. Leila Rutasen mukaan on ongelma, että opiskelijoita voi yksityisellä hoitoalalla hyödyntää vain rajoitetusti, sillä heidät lasketaan mitoitukseen vasta, kun he ovat suorittaneet vähintään kaksi kolmasosaa opinnoistaan. Tämä voi heikentää opiskelijoiden kiinnostusta alaa kohtaan.

Keikkatyö houkuttelee

Sote-alan henkilöstöstä kilpailevat myös muut alat, jotka kärsivät työvoimapulasta. Henkilöstövuokrausyritykset ovat houkutelleet osan työntekijöistä siirtymään erityisiin työsuhdetyyppeihin, joissa he saavat parempaa palkkaa ja joustavampia työaikoja. Tämä on lisännyt lähtövaihtuvuutta ja vaikeuttanut sote-alan työnantajien rekrytointia.

Palkkatasa-arvon pitäisi toteutua

Sote-alan työnantajien tulisi panostaa henkilöstön perehdytykseen, koulutukseen ja esihenkilötyöhön. Vieraanvarainen perehdytyksen malli ja esihenkilöhautomo ovat esimerkkejä hyvistä käytännöistä, jotka voivat lisätä henkilöstön sitoutumista ja motivaatiota. Samoin tulisi huolehtia siitä, että työehtosopimukset ja palkkaukset ovat oikeudenmukaisia ja kilpailukykyisiä. Samaa työtä tekevien tulisi saada suhteellisen samaa palkkaa riippumatta siitä, ovatko he julkisella vai yksityisellä puolella.

Henkilöstövuokrausalalla on pikavoittoja hakevia

Henkilöstövuokraus voi olla tarpeellinen keino täydentää sote-alan työvoimaa silloin, kun sitä tehdään vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Rutasen mielestä vaarana on kuitenkin se, että jotkut henkilöstövuokrausyritykset pyrkivät maksimoimaan voittonsa tarjoamalla kestämättömiä palkkoja ja hintoja. Tämä on epäreilua sekä omalle henkilöstölle että veronmaksajille, jotka rahoittavat sote-palveluita.

Sote-alan työnantajien tulisi elää todeksi sitä, mitä he lupaavat henkilöstölleen ja asiakkailleen. Heidän tulisi kuunnella henkilöstön mielipiteitä ja toiveita sekä kertoa avoimesti myös keskeneräisistä asioista.

Yhdessä tekeminen ja vieläkin varhaisemman tuen malli ovat tapoja vahvistaa sote-alan työnantajien mainetta ja houkuttelevuutta.

Kaikki työ ei vaadi hoitajan tutkintoa

Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula on vakava ongelma, johon ei ole olemassa yhtä taikasanaa. Tarvitaan monipuolisia ja pitkäjänteisiä toimia, jotka vastaavat alan haasteisiin ja muutoksiin. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi koulutuspolitiikan uudistaminen, palveluiden hankinnan kehittäminen, työn mitoituksen ja vaatimusten tarkistaminen, kansainvälisen rekrytoinnin edistäminen ja teknologian hyödyntämisen mahdollistaminen. Lisäksi tarvitaan rohkeutta päättää, millaista osaamista ja koulutusta eri tehtävissä tarvitaan. Kaikki työ ei vaadi hoitajan tutkintoa, mutta kaikki työ vaatii arvostusta ja asianmukaista palkkausta.

Työn kuormitus on lisääntynyt ja työhyvinvointi heikentynyt

Työvoiman tarve on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi yhdeksänkymmentäluvulta tähän päivään joissakin yksiköissä työvoiman tarve on kasvanut puolella. Tämä johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, palveluiden monimutkaistumisesta ja ihmisten odotusten kasvamisesta. Samalla työntekijät ovat kokeneet työn kuormittavuuden lisääntyneen ja työhyvinvoinnin heikentyneen.

Poliittiset päättäjät ovat vastuussa sosiaali- ja terveysalan kehittämisestä ja resursoinnista. Heidän on kyettävä tekemään rohkeita ja oikeudenmukaisia päätöksiä, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja alan asiantuntemukseen. Heidän on myös oltava valmiita korjaamaan virheitään ja muuttamaan linjaansa, jos tilanne niin vaatii. Ei ole häpeä myöntää, että jokin päätös on ollut väärä tai vanhentunut.

Ihmisen elämää ei pidä nähdä vain kuntoutuksen kautta

Leila Rutanen muistuttaa, että ihmisen elämänlaatu on tärkein mittari sosiaali- ja terveyspalveluiden laadulle. Ihmisen elämää ei pidä nähdä vain sairauden tai kuntoutuksen kautta, vaan kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti. Ihmisellä on oikeus päättää omasta elämästään ja saada tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Ihmisellä on myös vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään sekä yhteiskunnan jäsenenä.

Kuuntele myös Hoitajapula-podcastin edellinen osa: