Hoitajapula: ”Yksittäiset ratkaisut eivät enää riitä, tarvitsemme kuuden kohdan kansallisen strategian.”

Kevan ex-toimitusjohtajalla, entisellä kansanedustajalla, maaneuvos Timo Kietäväisellä on tarjota Suomen tulevalle hallitukselle lääkkeet Suomea riivaavaan hoitajapulaan. ”Yksittäiset ratkaisut eivät enää riitä, tarvitsemme kuuden kohdan kansallisen strategian.” Kietäväinen avaa kuuden kohdan strategian uuden Hoitajapula-podcastin ensimmäisessä osassa.

Ensimmäisessä Hoitajapula-podcastissa osassa mm. seuraavat aiheet:

Sotealan työvoimahaasteet ja hoitajapula Suomessa.
Maahanmuuton vaikutukset työmarkkinoihin ja se, miten maahanmuuttajat voivat auttaa työvoimapulaa.
Työssäjaksamisen tärkeys ja miten työntekijöitä voisi auttaa pysymään töissä pidempään.
Osatyökykyisten ja eläkeläisten rooli työvoimapulassa ja miten heidän työllistymistään voisi edistää.
Kuuden kohdan lista, joka sisältää toimenpiteitä hoitajapulan ratkaisemiseksi. Lista sisältää muun muassa maahanmuuton edistämisen, työssäjaksamisen parantamisen ja uusien ratkaisujen löytämisen.
Tehtävänimikeskaalan riittävyydestä sotealalla ja miten avustavan henkilökunnan vähentäminen on ollut paha virhe.
Eläkkeellä olevien halukkuus osallistua enemmän työelämään ja miten asenteissa ja verotuksessa on parannettavaa tällä alueella.

Timo Kietäväisen kanssa podcast-studiossa keskustelee Sarastia Rekryn toimitusjohtaja Jaana Jantola.

Voit kuunnella podcastin tästä:

(Jos upotus ei näy, podcast löytyy myös tästä: Hoitajapula-podcast)

Timo Kietäväisen ehdottama kansallinen strateginen ohjelma työvoimapulan poistamiseksi Suomessa:

Tuottavuuden lisääminen: Tämä tarkoittaa työn tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamista erilaisten digitaalisten ratkaisujen avulla, työnjakoja ja toimintatapoja uudistamalla sekä koulutuksen ja osaamisen lisäämisen kautta.
Työllisyysasteen nostaminen, kaikkien työpanosta tarvitaan, myös osatyökykyisten.
Koulutuksen suunnittelu ja suuntaaminen työvoimapula-alueille. Aikuiskoulutuksen uudistaminen työpaikan vaihtoja helpottamaan: Tämä kohta liittyy tiiviisti edelliseen kohtaan, sillä koulutuksen ja osaamisen lisääminen on tärkeää tuottavuuden lisäämisen kannalta. Lisäksi aikuiskoulutuksen uudistaminen mahdollistaa työntekijöiden uudelleenkouluttamisen ja uuden osaamisen hankkimisen.
Työperäisen maahanmuuton lisääminen ja parempi kotouttaminen: Työvoimapulan ratkaisemiseksi Suomen on houkuteltava ulkomaisia työntekijöitä. Tämä edellyttää kotouttamisen ja työperäisen maahanmuuton toimivuuden parantamista.
Työkyvyttömyyden ehkäisy ja työssä jaksamisen parantaminen: Työvoimapulan ratkaiseminen edellyttää myös työssä jaksamisen tukemista ja työkyvyttömyyden ehkäisyä.
Eläkeläisten houkuttelu töihin: Eläkeläisten työhön houkutteleminen voi osaltaan helpottaa työvoimapulaa ja samalla parantaa eläkeläisten taloudellista tilannetta

Kietäväisen mukaan sote-alan henkilöstöpula on noussut yhdeksi suurimmaksi haasteeksi suomalaisen terveydenhuollon kehittämisessä. Vaikka keskustelu aiheesta on vilkasta, monipuolinen keskustelu on ollut vielä vähäistä. Usein esille nousevat vain yksittäisratkaisut, joiden vaikutus jää usein vähäiseksi.

Tässä tiivistelmä podcastin keskustelusta:

”Soten henkilöstöpula vaarantaa koko Suomen tulevaisuuden”

Mistä löydetään lisää tekijöitä tai saadaan nykyiset resurssit riittämään? Tämä on yksi tärkeimmistä kysymyksistä, johon tarvitaan Kietäväisen mukaan kansallinen strateginen ohjelma.

Yksittäiset toimenpiteet eivät enää riitä. Tällä hetkellä moni sote-alan ammattilainen tekee töitä ylikuormitettuna, mikä aiheuttaa riskin työssäjaksamiselle ja heikentää asiakkaiden hoitoa.

Opintoihin houkuttelevuushaaste on yksi suurimmista sote-alan henkilöstöpulan syistä. Ikäluokat pienenevät, eikä uusia osaajia tule tarpeeksi tilalle. Sote-alalla tarvitaan osaamisosio, jota tarvitsee menestyäkseen.

”Suomalaista koulutusta voisi tarjota myös ulkomailla”

Suomalaista koulutusta voisi tarjota myös ulkomailla niissä maissa, joissa on työvoiman ylitarjontaa. Kustannukset ovat alemmat, ja Suomen päässä sopeutumisaika ja opettelu jäisivät huomattavasti vähemmäksi.

Kaikki jälkiteolliset maat kipuilevat työntekijäpulan kanssa. Perheen yhdistämisehdot Suomessa ovat hyvin tiukat, eikä ilmasto ole vetovoimatekijä. Monet maat ovat kilpailukykyisempiä maahanmuuton vetovoimassa. Tänne on päästävä kotiutumaan helpommin.

”Kotoutumista helpotettava”

Maahanmuuton vetovoimassa on tärkeää löytää keinoja helpottaa kotoutumista. Kotoutumisprosessi voi olla haastava ja pitkä, mutta sen helpottamiseksi tarvitaan esimerkiksi riittävästi tukea kielen oppimiseen ja kulttuurin ymmärtämiseen.

Työpaikoilla kielitaidon edellyttäminen työtehtäviin, joissa sitä ei välttämättä tarvita, voi olla haasteellista maahanmuuttajille. Tässäkin tapauksessa tuki ja koulutus voivat auttaa heitä kehittämään kielitaitoaan.

”Työelämän on tultava paremmaksi”

Vaikka Suomi onkin ollut useana vuonna onnellisuusindeksin kärkipäässä, meidän on tärkeää muistaa, että meilläkin on haasteitamme työelämässä.

Työssäpysymisen tukeminen on yksi keino, jolla voimme parantaa työntekijöiden jaksamista ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää. Työssäpysymisen tukeminen voi tarkoittaa esimerkiksi joustavampia työaikoja, parempaa työergonomiaa tai mahdollisuutta työtehtävien vaihtoon.

Työvoimapula-aloilla työn kuormittavuus voi lisääntyä jo työvoimapulatilanteesta johtuen.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on vuosien mittaan laskenut, mutta tällä hetkellä noin 18 000 henkilöä vuosittain jää työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työkykyjohtamisen merkityksen ymmärtäminen on ylimmän johdon asia, ei vain ”hr:n asia”.

”Osatyökykyiset pitää hyödyntää paremmin”

Osatyökykyiset ovat tärkeä osa työvoimaa, jota meidän tulisi hyödyntää paremmin. Tämä edellyttää uusia ja luovia ratkaisuja, kuten esimerkiksi osatyökykyisten työllistämistä erityisesti heidän kykyjään ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin.

Sote-alan tehtävänimikeskaala voisi olla laajempi, jotta avustavaa henkilökuntaa voitaisiin käyttää tehokkaammin. Tästä esimerkki vanhusten hoidossa ja vaikkapa liikuntarajoitteisten henkilöiden ulkoiluttamisessa.

Työssäjaksaminen paranee, kun työtehtävät ovat mielekkäitä ja työntekijät saavat mahdollisuuden kehittää osaamistaan.

Hoitajapula-podcastissa tullaan kevään aikana kuulemaan mm. yksityisen hoiva-alan rekrytointihaasteista, hyvinvointialueiden työvoimatilanteesta, ikääntyneiden/eläkeläisten työllistymisestä ja kansainvälisestä rekrytoinnista.

Vieraiksi Hoitajapula-podcastin seuraaviin osiin ovat tulossa:

Rinnekotien liiketoimintajohtaja Leila Rutanen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Johanna Bjarregård Madsen

Nextmile oy:n toimitusjohtaja Antti Harjuoja

Silkkitie oy:n Harri Haimakainen

Sarastia oy:n va. toimitusjohtaja Anette Vaini-Antila

Voit tilata Hoitajapula-podcastin tästä.
Kuuntele myös Sarastia Rekryn Keikkatarinoita -podcastia