Keikkatarinoita: ”Keikkatyöntekijöiden rooli tulisi tunnistaa paremmin osana työyhteisöä” – Iiris Lassilan tarina

Keikkatyöntekijät ovat työyhteisöjen arjen pelastajia, mutta heidän asemansa voi vaihdella suuresti eri työpaikoissa. Tässä Keikkatarinoita-podcastin jaksossa vieraana on Iiris Lassila, joka on työskennellyt varhaiskasvatuksen keikkalaisena jo useamman vuoden. Hän jakaa kokemuksiaan siitä, miten keikkatyöntekijöihin suhtaudutaan työyhteisöissä ja millaisia muutoksia alalle toivoisi.

Katso podcastin videoversio tästä:

Miten keikkatyöhön päädytään?

Iiris kertoo podcastissa, että hänen polkunsa varhaiskasvatuksen keikkatyöhön alkoi kotona, sillä hänen äitinsä työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana. ”Aloitin tekemällä sijaisuuksia äidin päiväkodissa, ja siitä se sitten lähti. Kun muutin opiskelukaupunkiin, jatkoin keikkailua, koska pidin työstä,” hän kertoo.

Opiskelujen ja keikkatyön yhdistäminen on ollut hänelle luontevaa. ”Keikkailu tuo vaihtelua opintoihin ja antaa käytännön kokemusta, jota ei pelkistä opinnoista saisi. Se on opettanut minulle paljon sopeutumiskykyä ja ongelmanratkaisua,” hän sanoo.

Keikkatyöntekijän asema työyhteisössä

Keikkatyöntekijöiden asema voi vaihdella suuresti eri työpaikoissa, ja tästä Iiris puhuu podcastissa laajasti. ”Olemme aina osa tiimiä, mutta emme samalla tavalla kiinnittyneitä työyhteisöön kuin vakituiset työntekijät. Tämä voi tehdä keikkalaisista haavoittuvaisessa asemassa,” hän pohtii.

Iiriksen mukaan yksi tärkeimmistä asioista on tapa, jolla työpaikka ottaa sijaisen vastaan. ”Pienikin ele, kuten tervehtiminen ja toivotus ’kiva kun tulit’, voi vaikuttaa valtavasti siihen, miltä päivä tuntuu,” hän sanoo.

Podcastissa keskustellaan myös siitä, kuinka joissain työpaikoissa keikkalaisten vastaanotto voi olla välinpitämätöntä tai jopa tylyä. ”Olen kohdannut tilanteita, joissa keikkatyöntekijöitä ei ole kunnolla perehdytetty ja heidät jätetään ikään kuin oman onnensa nojaan. Se voi olla todella turhauttavaa ja vaikeuttaa työn sujumista,” Iiris kertoo.

Millainen on hyvä työyhteisö?

Iiris korostaa podcastissa, että hyvän työyhteisön tärkeimpiä elementtejä ovat selkeä perehdytys, kannustava ilmapiiri ja keskinäinen kunnioitus. Hän nostaa esiin erään päiväkodin, jossa työilmapiiriin panostettiin erityisesti. ”Siellä esimies jakoi perjantaisin pieniä kiitoksia ja kannustavia viestejä koko henkilöstölle. Se näkyi koko työyhteisössä positiivisena asenteena,” hän muistelee.

Hän peräänkuuluttaa myös enemmän empatiaa ja ymmärrystä sijaisia kohtaan. ”Keikkatyöntekijä on siellä auttamassa ja paikkaamassa puutetta, ei aiheuttamassa lisätyötä. Vakkarityöntekijät voisivat miettiä, miten itse toivoisivat tulevansa kohdelluiksi, jos olisivat samassa tilanteessa,” hän sanoo.

Miten keikkatyötä voisi kehittää?

Iiris nostaa esiin useita keinoja, joilla keikkatyöntekijöiden asemaa ja työhyvinvointia voisi parantaa:

Perehdytyskäytännöt yhtenäisemmiksi
- Työpaikoille tulisi laatia keikkalaisille selkeä info-opas, jossa kerrotaan päivän kulku, ryhmän erityispiirteet ja tärkeät säännöt.
Työn arvostuksen lisääminen
- Keikkatyöntekijöiden rooli tulisi tunnistaa paremmin osana työyhteisöä. ”Sijainen ei ole ’ylimääräinen tyyppi’, vaan työpaikan tilanne olisi vielä vaikeampi ilman häntä,” Iiris muistuttaa.
Viestintää ja tukea keikkatyöntekijöille
- Iiris ehdottaa, että keikkatyöntekijöille olisi saatavilla enemmän tukea ja vertaistietoa. ”Olisi hyvä, jos keikkalaisille olisi oma yhteisö tai vaikka opas, jossa annettaisiin vinkkejä keikkatyöhön ja miten toimia haastavissa tilanteissa,” hän pohtii.
Esihenkilöiden merkitys
- Esihenkilöillä on suuri vaikutus työyhteisön ilmapiiriin. ”Kun johtaja panostaa työpaikan hyvinvointiin, se näkyy myös siinä, miten sijaiset otetaan vastaan,” Iiris kertoo.

Kuuntele podcast jakso tästä:

Keikkatyö opettaa enemmän kuin uskoisikaan

Vaikka Iiris opiskelee yhteiskuntatieteitä ja saattaa tulevaisuudessa työskennellä muualla kuin varhaiskasvatuksessa, hän kokee keikkatyön olleen hänelle korvaamattoman arvokasta. ”Se on kehittänyt sopeutumiskykyäni, stressinsietokykyäni ja kykyäni kohdata erilaisia ihmisiä. En ole varma, missä tulen tulevaisuudessa työskentelemään, mutta nämä taidot ovat hyödyksi missä tahansa,” hän kertoo.

Iiriksen mukaan keikkatyön parhaita puolia on se, että työympäristöt vaihtuvat jatkuvasti. ”Se pitää mielenkiinnon yllä ja tuo uutta energiaa. En ole koskaan tylsistynyt, koska jokainen päivä on erilainen,” hän sanoo.

Kannattaako keikkatyötä kokeilla?

Iiris kannustaa kaikkia kokeilemaan keikkatyötä, jos vähänkään miettii sitä vaihtoehtona. ”Jos et ole varma, sopiiko työ sinulle, voit aina kokeilla. Päiväkotiarki voi yllättää positiivisesti,” hän sanoo.

Hän myös muistuttaa, että työhyvinvointi on koko yhteisön vastuulla. ”Sijainen ei ole pelkkä ohikulkija, vaan osa tiimiä – edes yhden päivän ajan. Jokainen voi vaikuttaa siihen, millainen työilmapiiri on,” hän toteaa.

Katso podcastin videoversio tästä:

Kuuntele podcast jakso tästä: