Luotaus hoitajatilanteen syntyyn – miksi alalla näkyy samanaikaisesti ylitarjontaa ja hoitajapulaa?

Suomen hoitoalan työmarkkinoilla tapahtuu nyt erikoinen ilmiö: osassa maata lähihoitajien työttömyys on lisääntynyt, vaikka monilla alueilla on yhä akuutti pula hoitajista. Mikä selittää tämän ristiriitaisen tilanteen?

Voit kuunnella myös aiheesta myös podcastin. Podcast on kokonaan tuotettu tekoälyllä ja on kokeilu, joten sisällössä voi olla omituisuuksia tai virheitä:

Miksi lähihoitajia on nyt työttömänä?

Viime vuosina lähihoitajakoulutuksen aloituspaikkoja on kasvatettu merkittävästi vastauksena aiempaan hoitajapulaan. Vuonna 2021 lähihoitajakoulutuksen aloitti ennätysmäärä, 21 700 opiskelijaa. Kun valmistuvien määrä on noussut, ovat monet vastavalmistuneet jääneet ilman työpaikkaa varsinkin alueilla, joilla rekrytointeja on taloussyistä hidastettu.

Samalla hyvinvointialueiden talousongelmat ovat johtaneet määräaikaisten hoitajien palkkaamisen jäädyttämiseen tai työsopimusten lopettamiseen. Tämä näkyy etenkin Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa lähihoitajia on nyt työttömänä enemmän kuin avoimia työpaikkoja.

Kohtaanto-ongelma ja alueelliset erot

Samaan aikaan, kun tietyillä alueilla on ylitarjontaa, toisaalla kärsitään yhä pahenevasta työvoimapulasta. Esimerkiksi Lapissa, Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla hoitajia ei edelleenkään saada tarpeeksi. Syyt ovat osin rakenteellisia: työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa maantieteellisesti tai tehtävien sisällöllisten vaatimusten suhteen.

Hoitajamitoituksen muutosten vaikutus

Hoitajamitoituksen vaatimus vanhuspalveluissa on merkittävästi vaikuttanut alan työllisyyteen. Hallitus on joutunut lykkäämään mitoituksen (0,7 hoitajaa per asiakas) käyttöönottoa aina vuoteen 2028 asti. Tämä muutos on vähentänyt lyhyellä aikavälillä uusien hoitajien rekrytointitarvetta, mutta tulevaisuudessa mitoituksen kiristyminen lisää henkilöstön tarvetta voimakkaasti.

Eläköityminen ja tulevaisuuden näkymät

Pitkällä aikavälillä tilanne näyttää hyvin erilaiselta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 31 000 hoitajaa jää eläkkeelle, ja vuoteen 2030 mennessä Suomi tarvitsee pelkästään vanhuspalveluihin yli 30 000 uutta hoitajaa lisää. Nykyinen lievä ylitarjonta onkin asiantuntijoiden mukaan vain hetkellinen ilmiö.

Ratkaisuja ja suosituksia tulevaan

• Kohdennetaan koulutusta todellisen tarpeen mukaan.

• Varmistetaan työolojen ja palkkauksen kehittäminen hoitajien pitovoiman parantamiseksi.

• Panostetaan hoitajien alueelliseen liikkuvuuteen ja työn ja työntekijöiden kohtaamisen parantamiseen.

• Hyödynnetään henkilöstövuokrauksen kaltaisia joustavia ratkaisuja, joilla voidaan paikata lyhytaikaisia tai alueellisia henkilöstövajeita.

Tempore seuraa aktiivisesti alan kehitystä ja tarjoaa älykkäitä ratkaisuja, jotta hoitajatilanne Suomessa säilyy kestävällä pohjalla myös tulevaisuudessa.