7.6.2023 | Kaikki, Yleinen
Alalla ollaan melko yksimielisiä siitä, että kansainvälinen rekrytointi on yksi osa hoitajapulan ratkaisua. Hoitajapula-podcastin vieraana tästä toiminnasta kertoo Henkilöstöpalvelu Silkkitien toinen perustaja Harri Haimakainen.
Harri Haimakainen on tehnyt 20 vuoden uran sote-alan rekrytoinnin parissa, ja hänellä on erityistietämystä kansainvälisestä rekrytoinnista. Viimeiset 10 vuotta hän on toiminut perustamassaan yrityksessä, Henkilöstöpalvelu Silkkitiellä, joka keskittyy kansainväliseen rekrytointiin, koulutukseen ja kotouttamiseen.
Suomeen tulee tällä hetkellä muutamia tuhansia sote-alan työntekijöitä ulkomailta vuosittain, mutta Harri Haimakaisen mukaan Suomessa on tarve kaikkiaan uudelle 200 000 hoitajalle seuraavan 10 vuoden aikana.
Henkilöstöpalvelu Silkkitie aikoo rekrytoida, kouluttaa ja kotouttaa 20 000-30 000 hoitajaa Suomeen seuraavan vuosikymmenen aikana. Tällä hetkellä koulutuksessa on yli 2000 hoitajaa.
Miten yrityksessä hoidetaan kv-rekrytoinnin käytäntö, huolehditaan rekrytoinnin eettisyydestä ja minkälaisia kokemuksia kv-rekrytoinnista on? Harri Haimakaista haastattelee Sarastia Rekryn toimitusjohtaja Jaana Jantola.
/div>
Podcastin tiivistelmä:
Hoitajia tulee eri reittejä
Hoitajat voivat tulla Suomeen eri reittejä pitkin. Joitakin yksittäisiä henkilöitä saapuu esimerkiksi perheenyhdistämisen kautta suoraan, mutta suurin osa tulee toimijoiden, kuten Silkkitien kaltaisten yritysten kautta. Näiden toimijoiden avulla hoitajat voivat löytää työpaikan jo ennen Suomeen saapumistaan.
Suomeen tulee myös merkittäviä määriä hoitajia opiskelijaviisumin kautta. Tämä voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia, koska hoitajien on maksettava opiskelumaksuja, jotka voivat vastata lähtömaan 8-10 vuoden palkkaa. Lisäksi heidän on tuotava vähintään 8000 euroa mukanaan elämistä varten. Opiskelijaviisumin myötä työtä saa tehdä vain osa-aikaisesti, mikä vaikeuttaa toimeentulon turvaamista.
Mikäli työnantaja haluaa toteuttaa kansainvälisen rekrytoinnin itse, on mahdollista palkata asiantuntijoita, kieltenopettajia ja muita henkilöitä hoitamaan oleskelulupaprosessia, tarjoamaan kalustettuja asuntoja ja auttamaan kotouttamisessa. Kuitenkin useimmissa tapauksissa yhteistyö kokeneen kumppanin kanssa helpottaa ja nopeuttaa prosessia.
Rekrytoinnin kohdemaan valinta on tarkka prosessi
Rekrytoinnin kohdemaan valintaan vaikuttaa useita tekijöitä. Alla on mainittu muutamia ratkaisevia seikkoja:
1. Hoitajien saatavuus: Kohdemaassa on oltava riittävästi työttömiä tai vapaana olevia hoitajia suhteessa maan tarpeisiin.
2. Sairaanhoitajatutkinto: Kohdemaan on vaadittava riittävän korkeatasoista sairaanhoitajatutkintoa, yleensä vähintään 3-4 vuoden korkeakoulututkintoa.
3. Kielitaito: Kohdemaan toisena käyttökielenä tulisi olla englanti, jotta hoitajien on helpompi sopeutua ja opiskella suomen kieltä. Hyvä englannin kielen taito on välttämätön suomen kielen opintojen kannalta.
4. Kynnysmaksut: Tärkeää on varmistaa, ettei lähtömaassa hoitajilta peritä erillisiä kynnyksiä tai vastaavia maksuja Suomeen pääsemisestä.
Suomi kilpailee rekrytoinneista muiden kanssa
Suomi kilpailee työperäisen maahanmuuton osalta muiden maiden kanssa. Suomi voi olla houkutteleva maa monista syistä, kuten korkea onnellisuuden taso, hyvä perheenyhdistäminen, laadukas terveydenhuolto ja koulutus, sekä mahdollisuus saada kansalaisuus viiden vuoden kuluessa Suomeen saapumisesta. Suomessa on myös tarjolla vakituisia työpaikkoja hoitajille.
Toisaalta Suomen sijainti syrjäisellä alueella, maan pieni koko, vaikea suomen kieli ja korkea verotus voivat vaikuttaa houkuttelevuuteen. Palkkataso voi myös olla alhaisempi verrattuna moniin muihin maihin.
Näistä syistä rekrytointi Suomeen ei ole helppoa eikä tulevaisuudessa välttämättä helpotu.
Kansainvälinen rekrytointi työpaikalla tarkoittaa ulkomailta tulevien työntekijöiden palkkaamista ja integroimista organisaatioon. Tällainen rekrytointi vaatii huolellista valmistautumista ja organisoitumista sekä työnantajalta että työyksiköiltä.
Tutor-hoitajat tärkeitä
Ennen ulkomailta tulevien hoitajien saapumista on tärkeää perehdyttää työyksiköt ja varmistaa, että niissä on tutor-hoitajat, jotka auttavat ulkomailta tulevia hoitajia sopeutumaan uuteen työympäristöön. Erityistoimia tarvitaan yleensä siirtymävaiheessa, ja niiden kesto riippuu yksilöllisistä tarpeista ja sopeutumisesta.
Työ- ja potilasturvallisuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää kansainvälisessä rekrytoinnissa. Tämä voidaan saavuttaa asianmukaisella perehdytyksellä ja koulutuksella, joka kattaa paitsi käytännön työtehtävät myös työyhteisön säännöt, ohjeet ja kulttuurin.
Työpaikan monimuotoisuudella on useita etuja. Monimuotoisuuteen panostaminen voi kuitenkin vaatia myös haasteita ja investointeja, kuten koulutusta ja sopeutumista erilaisiin työskentelytapoihin. Nettovaikutus riippuu kuitenkin monista tekijöistä, kuten organisaation sitoutumisesta ja tukitoimista.
Rekrytoinnin eettisyys
Eettisyys kv-rekrytoinnissa liittyy vastuulliseen toimintaan ja oikeudenmukaisuuteen. Tärkeä kriittinen piste on varmistaa, ettei työvoiman ylitarjontaa synny rekrytointimaissa, mikä voisi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia työntekijöille ja heidän lähtömaalleen. Lisäksi on tärkeää välttää epäreilua palkkakilpailua.
Kielitaito on tärkeä osa hoitoalalla työskentelevän ammattipätevyyttä, mutta ei välttämättä aina tarvitse olla täydellinen kielitaito tai hallita kaikki kielet. Hoitajan on tärkeää pystyä kommunikoimaan asiakkaiden tai potilaiden kanssa tehokkaasti ja ymmärrettävästi, jotta hoidon laatu ja turvallisuus voidaan varmistaa.
On tilanteita, joissa täydellinen kielitaito voi olla välttämätön, esimerkiksi kun potilaan hoitoon liittyy tarkkoja ohjeita tai lääketieteellistä terminologiaa. Kuitenkin empaattisuus, kyky tehdä työtä sydämestään ja turvallisuuden tunteen välittäminen potilaille ovat erittäin tärkeitä hoitoalalla. Näitä taitoja voidaan välittää myös ilman täydellistä kielitaitoa.
Esimerkiksi muistisairaan, lapsen, kehitysvammaisen tai vammautuneen kannalta tärkeintä voi olla hoitajan empaattinen ja läsnäoleva asenne, joka luo turvallisuuden tunnetta.
Yhteistyö ja kommunikointi monikulttuurisessa ympäristössä voivat edellyttää myös erilaisten kulttuurien ja kommunikointitapojen ymmärtämistä. Näitä taitoja voidaan kehittää ja tukea koulutuksella ja perehdytyksellä. Tärkeintä on taata asiakkaiden ja potilaiden turvallisuus, hyvinvointi ja hoitotarpeiden täyttäminen parhaalla mahdollisella tavalla.
Aiemmat Hoitajapula-podcastit:
”Vuokratyö voi olla myös veronmaksajan etu”
”Yksittäiset ratkaisut eivät riitä”
”Työsuhteiden kestot ovat lyhenemään päin ja se haastaa meitä työnantajina”
”Työntekijöille on tarjottava osallistuvuuden kokemus ja vaikutusmahdollisuudet työhönsä”
”Sote-alalla huonoa johtamista saatetaan sietää sillä varjolla, että työ on merkityksellistä”
”Sarastia-kohun keskeltä nousi myös hyviä asioita”
